Maailma ympärillämme muuttuu merkittävää vauhtia. Ilmasto sekä ääri-ilmiöt muuttuvat ja niiden vaikutukset voimistuvat. Yhteiskuntarakenne muuttuu tiiviimmäksi ja vaatimuksemme rakennetulle ympäristölle tiukentuvat entistä nopeampaan tahtiin. Tätä muutosta vauhdittaa myös alati lisääntyvä tiedon määrä ja digitaalisen tiedon nopeampi saavutettavuus. Samaan aikaan kun tieto lisääntyy, pystymme hyödyntämään siitä yhä pienemmän osan. Valtaosa hyödyllisestä tiedosta hukkuu epärelevantin tiedon sekaan – tai vanhenee.
Rakennetussa ympäristössä muutokset tapahtuvat perinteisesti melko hitaasti. Samaan aikaan ympärillämme, kuten sosiaalisessa mediassa, kaupassa ja liikkumisessa tulee koko ajan uusia ketteriä ratkaisuja, jotka palvelevat käyttäjiä entistä paremmin. Ympäröivä muutos saa meidän vaatimustasomme rakennettua ympäristöä kohtaan kasvamaan.
Pitkään on myös puhuttu työn murroksesta, jossa yksi suurimmista muutoksista on tullut työntekijöiden vaihtuvuuteen. Enää ei tehdä koko työuraa yhden työnantajan palveluksessa. Rakennetussa ympäristössä kohteiden ylläpitäjät vaihtuvat, eikä useinkaan organisaatiosta enää löydy henkilöä, joka tuntisi kohteen koko historiaa. Tärkeää ja olennaista tietoa häviää ihmisten mukana työpaikkaa vaihtaessa ja tämä korostuu siinä, mitä isompi ja monimuotoisempi kohdeportfolio on. Todella paljon turhaa aikaa ja rahaa kuluu kohteen tietojen etsimiseen ja analysointiin.
Yhdessä nämä muutokset aiheuttavat alueellisen ja käyttäjäkeskeisen näkökulman korostumisen, jossa keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi terveellisyys, palvelujen läheisyys ja liikkumisen tarve. Rakennetun ympäristön tulisi pystyä vastaamaan tähän tarpeeseen. Rakennusten ja niiden ympäristön monikäyttöisyys sekä muuntojoustavuus jakaa alan toimijat voittajiin ja häviäjiin. Kiristyvässä kilpailussa ne, joilla ei ole selkeää käsitystä hallinnoimastaan omaisuudesta ja mahdollisuutta ketterään tulevaisuuden suunnitteluun, jäävät perän pitäjiksi.
Jotta rakennusten käytön muuttaminen on ketterää ja nopeaa, tai ylipäätään mahdollista, pitää mm. ominaisuustietojen olla saatavilla ja analysoitavassa muodossa. Oleellisten tietojen pitää virrata suunnittelusta ylläpitoon ja ennen kaikkea tietojen hyödyntämisen tulee olla luonteva osa rakennusten käyttöä. Tällöin tiedot pysyvät ajantasaisina ja luotettavina. Syystä tai toisesta tilanne on harvoin täydellinen, mutta jo pelkästään tiedon laatutason ymmärtämisen arvo on suuri. Laatutason ymmärryksen ansiosta heikkolaatuiseen tietoon osataan suhtautua oikein, eikä heikkolaatuinen tieto korruptoi ympärillään olevaa käyttökelpoista tietoa.
Tarvitaan siis tietoa, mutta ennen kaikkea tarvitaan keinoja erilaisten tietojen hahmottamiseen, yhdistämiseen ja analysointiin. Tietojen tuominen karttojen päälle, paikkatietosovellukset ja niiden mahdollistama analyysi ovat mullistaneet maailmaa isossa mittakaavassa. Samaa voidaan soveltaa hyvin tehokkaasti rakennustasolla, tekemällä rakennukseen liittyvästä tiedosta rakennuksen paikkatietoa. Tähän selkeyttävä visuaalinen keino on tuoda tiedot taulukoista ja dokumenteista näkyville rakennuksen tietomalliin tai pohjakuviin. Ihminen on luontaisesti hyvä hahmottamaan ja keksimään tietojen sidonnaisuuksia sijainnin ja kokoerojen kautta.
Kuluttajasovellusten helppokäyttöisyys saa meidät asettamaan entistä suurempia vaatimuksia myös työssä käyttämillemme sovelluksille. Niiden on oltava helppoja ja intuitiivisia käyttää. Oleellisten asioiden on löydyttävä sovelluksesta ilman satasivuista ohjekirjaa tai viikon käyttökoulusta. Hyväkin sovellus lakkaa palvelemasta tarkoitustaan, mikäli se tungetaan täyteen tietoa, jolla ei ole käyttöä arjessa. Sovellukset voivat sisältää paljon tietoa, mutta niiden on osattava tarjoilla kullekin käyttäjälle se oleellinen tieto helposti. Käyttäjäkokemukseen on panostettava!
Insinöörityön digitalisoituessa teknisen ratkaisukyvyn lisäksi tärkeään rooliin nousee käyttöliittymäsuunnittelu ja kyky ymmärtää käyttäjiä ja heidän tarpeitaan. Ymmärtäminen edellyttää sovellusten suunnittelijoiden jalkautumista käyttäjien pariin selvittämään oikeat haasteet – se todellinen tarve ja arvo. Tarvitaan uskallusta tuoda oma rajallinen tietämyksemme esiin ja kysyä riittävän usein se tärkein kysymys: Miksi?
Mika Tarhala
ROTI 2019 Digitaaliset ratkaisut -paneelin jäsen
Kiinteistöjohtamisen Diplomi-insinööri
Liiketoiminnan kehityspäällikkö, Kiinteistötiedonhallinnan konsultointi
Ramboll Finland Oy
