Vietimme hiljattain tiimipäivää. Päivä alkoi kierroksella, jossa jokainen tiimiläinen sai kertoa kuulumisensa. Päivään oli järjestetty hauskaa ohjelmaa ja sen sisältöön panostettu, mutta mielestäni aamuinen kuulumiskierros oli sen merkittävin hetki. Kierros alkoi tiiminvetäjän spontaanista aloitteesta, mutta sen merkitys oli syvempi: Mitä sinulle kuuluu? Mikä sinua motivoi ja voimmeko auttaa jossakin?
Yksi hauska työpäivä ei pelasta mitään, jos loput ovat tervanjuontia. Työhyvinvointia rakennetaan joka päivä. Emme voi koskaan kysymättä tietää, mitä työkaverimme käyvät läpi. Emme aina kysymälläkään. Siksi on helpottavaa ajatella, että vaikka yksityiselämässä tai maailmantilanteessa olisi asiat solmussa, työpaikalla jokainen on tarpeellinen ja arvostettu yhteisön jäsen, jonka olemassaolosta muut ovat iloisia. Yhteenkuuluvuudentunne, asioiden jakaminen ja jatkuvuuden kokemus ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin nyt, kun korona, Ukrainan sota ja epävarma taloustilanne myllertävät maailmaa.
Kaikilla ei ole muuta verkostoa kuin työyhteisö. Etätyön lisääntyessä sosiaaliset kontaktit jäävät monilla tavallista vähemmälle. Kun ei ole ketään kenen kanssa keskustella, huolien mittasuhteet kasvavat ja niiden kanssa jää yksin. Syntyy negatiivisuusharha. Negatiivisuusharhalla tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on taipumus antaa kielteisille asioille positiivisia enemmän painoarvoa. Ympäröivästä todellisuudesta muodostuu negatiivinen käsitys, koska vain poikkeavat asiat ylittävät uutiskynnyksen. Harvemmin valtioiden välinen rauha, ilmassa pysyvät lentokoneet tai tasapainoinen taloustilanne ovat uutisia. Tänäänkin 100 000 lentokonetta pysyy ilmassa, mutta kun yksi putoaa, vain siitä uutisoidaan. Se vääristää käsitystämme todellisuudesta ja horjuttaa turvallisuudentunnettamme.
Ainoastaan sillä ei ole väliä, mitä syömme, juomme ja paljonko nukumme. Yhtä merkittävää hyvinvointimme kannalta on se, millaisilla ihmisillä ympäröimme itsemme, mitä luemme ja mihin käytämme aikamme. Emme voi vaikuttaa kaikkeen mitä ympärillämme tapahtuu, mutta voimme vaikuttaa omaan jaksamiseemme sen keskellä. Kyky toimia arvaamattomissa olosuhteissa kytkeytyy siihen, kuinka kokee itse pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseen ja kuinka asioita kommunikoidaan. Hyvässä työyhteisössä monimutkaiset asiat ratkaistaan yhdessä. Työntekijät nähdään yksilöinä, joilla on omat kokemuksensa, pelkonsa ja toiveensa. Heistä pidetään huolta. Heidät nähdään ihmisinä resurssien sijaan.
Jokaisella työpaikalla emme voi ratkaista globaaleja kriisejä, mutta voimme keskittyä konkreettisten ongelmien konkreettiseen ratkaisemiseen. Se tarkoittaa usein tavallista arkea iloineen ja vastoinkäymisineen. Mutta niin ne ongelmat ratkeavat – yksi kerrallaan, suurempaa ääntä pitämättä ja vahvistaen luottamusta tulevaisuuteen. Näiden käytännön ratkaisujen varaan työhyvinvointi ja työn merkityksellisyys rakentuu joka päivä.
