Ilmastonmuutos, äärisääolosuhteet ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat kolme suurinta globaalia riskiä seuraavien 10 vuoden aikana. Vaikka toimenpiteisiin on ryhdytty, nyt tarvitaan laajempia ja nopeampia toimia kaikilta.
Puhutaan kestävästä kehityksestä, yritysvastuusta, vastuullisuudesta, ESG:stä, sustainability’stä ja sustiksesta. Mitä näillä termeillä tarkoitetaan?
Lyhyesti – yritysvastuu on kansallisten lakien noudattamista ja lainsäädännön vaatimukset ylittävää vastuullista liiketoimintaa yhteiskunnan hyväksi sekä ympäristön ja ihmisten suojelemiseksi. Voidaan sanoa, että yritysvastuu alkaa siitä mihin lainsäädäntö päättyy. Odotamme vastuullisilta yrityksiltä lainsäädännön minimitason ylittämistä.
Kestävässä kehityksessä huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat päätöksenteossa ja toiminnassa. Serageldinin mukaan kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän.
Sijoittajamaailmassa puolestaan puhutaan ESG:stä. Kirjainlyhenne tulee sanoista Environmental, Social ja Governance. Näillä tarkoitetaan ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintoa.
Vaikka tulokulmat hieman poikkeavat toisistaan, olemme saman asian äärellä.
Mitkä näkökulmat ovat tällä hetkellä tapetilla?
Ilmastonmuutos, äärisääolosuhteet ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat kolme suurinta globaalia riskiä seuraavien 10 vuoden aikana. Vaikka toimenpiteisiin on ryhdytty, nyt tarvitaan laajempia ja nopeampia toimia kaikilta.
Ilmastonmuutos on vastuullisuuden suurin ajuri. Sijoittajia kiinnostaa, miten ilmastomuutos vaikuttaa yritysten liiketoimintaan. Miten yritykset pystyvät varautumaan muutokseen? Kuinka hyvin yritykset ylipäätään ovat perillä liiketoimintaansa kohdistuneista ilmastoriskeistä? Yritykset, jotka nopeuttavat ilmastonmuutosta, muuttunevat vähemmän kiinnostaviksi sijoittajien silmissä.
Vastuullisuus on ennalta ehkäisevää toimintaa, riskein hallintaa. Proaktiivisesti vastuullisuutta edistävät yritykset ovat nähneet vastuullisuuden yhtenä kilpailutekijänä. Tällaiset yritykset pyrkivät esimerkiksi ratkaisemaan globaaleja haasteita, kuten merten muoviroskat. Toisen roska on toisen uusi lenkkitossu tai meikkirasia.
On tärkeää, että vastuullinen ajattelu kantaa maaliin saakka. Mainostettaessa uutta maasturia verhoilussa hyödynnetyillä vanhoilla kalaverkoilla ja merten muovipuolloilla tämä ei mielestäni toteudu. Siinä mennään vahvasti viherpesun puolelle.
Biodiversiteetti liiketoiminnan mahdollistajana
Viime aikoina, vihdoinkin, luontopääoman merkitys ihmiselle ja taloudelle on noussut vahvemmin esille. Sijoittajat ovat heräämässä riskeihin, joita luonnon tuhoutuminen aiheuttaa yhteiskunnalle. Luonnon monimuotoisuuden kato on maailmanlaajuinen ilmiö, joka vaikuttaa niin ihmisten elämään ja yritysten liiketoimintaan.
Harva omenasiiderin nauttija tulee ajatelleeksi mehiläisiä ja muita omenapuun kukkasten pölyttäjiä. Yhtä harva autonrenkaiden ostaja pohtii raaka-aineiden alkuperää, tai renkaiden kuluessa niistä irtoavaa mikromuovia. Onko aamukahvista tulossa ylellisyystuote? Monella sektorilla biodiversiteetti on kuitenkin liiketoiminnan mahdollistaja.
Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalveluiden tuhoamisen pysäyttämisessä riittää paljon tehtävää. Yritysten, kuluttajien ja muiden sidosryhmien tietotasoa on nostettava. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen laajat vaikutukset on ymmärrettävä.
Keppi vai porkkana?
Edelläkävijäyritysten joukko on suuri. Näissä yrityksissä yritysvastuu on nähty kilpailukykytekijänä. Niiden lisäksi meillä on huolestuttava määrä yrityksiä, joissa ilmastonmuutoksesta tai luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä aiheutuvia riskejä ei tiedosteta. Millä nämä jälkijunan yritykset saadaan mukaan talkoisiin? Keppiä vai porkkanaa?
Toimintaympäristö muuttuu vauhdikkaasti niin lainsäädännön kuin rahoitusmarkkinoiden ohjaamana. Yrityksiin kohdistuu yhä enenevässä määrin tiukentuvaa sääntelyä. Onnistuuko EU sääntelyllään ohjaamaan pääomia ilmastomuutoksen ratkaisuja tuottaviin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiin yrityksiin?
Toisaalta asiakkaiden ja kuluttajien tietämys ympäristö- ja vastuullisuusasioista on lisääntynyt merkittävästi. Sen seurauksena myös odotukset ovat kasvaneet. Pöytä on katettu yrityksille, joilla on ylevämpi tavoite, missio pelastaa maailma.
Appu Haapio-Karjalainen (TkT)
appu.haapio@ramboll.fi
Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Rambollin kiinteistökonsultoinnin vastuullisuustiimissä. Haapio-Karjalainen on erikostunut yritysvastuuseen strategisena työkaluna, tiekarttoihin, vastuullisuuden johtamiseen ja kehittämiseen.
