Panostukset kestävään kehitykseen näkyvät kiinteistösektorilla erityisesti energiatehokkaiden ratkaisujen hyödyntämisenä sekä uusiutuvaan energiaan siirtymisenä. Siirtymistä yhä vähäpäästöisempään rakentamiseen ja asumiseen kirittävät EU-direktiivit (mm. EU-taksonomia ja direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta) sekä sidosryhmien asettamat vaatimukset kiinteistöjen vastuullisuudelle.
Tämänhetkiset toimet eivät kuitenkaan riitä saavuttamaan Suomen tavoitetta hiilineutraaliuudelle vuoteen 2035 mennessä. Kestävyystoimenpiteet täytyy huomioida jo suunnitteluvaiheessa, jolloin on järkevää tehdä suunnitelma myös kiertotalouden hyödyntämiselle rakennuksen purkuvaiheessa. Myös EU-taksonomian kriteerit kannustavat tähän. Toiminnan kehittämiselle on kiire, sillä Euroopassa rakennusala vaatii valtavasti resursseja ja kuluttaa tällä hetkellä miltei 50 % kaikesta käyttöönotetusta materiaalista ja tuottaa yli 35 % kaikesta jätteestä, josta suurin osa päätyy kaatopaikalle. Suomessa noin puolet rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään, mutta luku jäi huomattavasti jälkeen EU-maiden asettamasta 70 % kierrätysasteen tavoitteesta.
Kiertotalouden tuoma buusti on korvaamaton apu
Euroopan komission ajama uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma (2020) tehostaa resurssien käyttöä vaatimalla kierrätysmateriaalien hyödyntämistä, sisällyttämällä elinkaariarvioinnin julkisiin hankintoihin ja edesauttamalla rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttöä. Myös EU-taksonomian kriteerit uudisrakentamiselle asettavat kriteerit rakennusjätteen kierrätykselle (materiaalihyötykäyttöön), jätemateriaalin vähentämiselle sekä resurssitehokkaalle suunnittelulle.
Kiertotaloutta edistetään, kun rakennukset suunnitellaan resurssitehokkaiksi, muuntojoustaviksi ja helposti purettaviksi, jotta niiden materiaaleja voidaan hyödyntää myöhemmin muualla. Kun vanhoja rakennuksia puretaan, arvokkaat materiaalit saadaan kierrätettyä uusiokäyttöön. Iso osa rakennusjätteestä koostuu kuitenkin hienojakoisemmasta materiaalista, jonka sisältö vaihtelee kohteittain, tehden siitä hankalasti hyödynnettävää.
Yli 90 % kiinteistöjen ympäristövaikutuksista syntyy kuitenkin niiden käyttövaiheen aikana, jonka takia elinkaariajattelu tuo helposti säästöjä sekä pienentää kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Tämä on perusteena myös kaikille energiatehokkaille hankinnoille, jotka ovat pitkäikäisiä ja tuovat taloudellisia säästöjä.
Vastuullisuusmittareiden monet hyödyt
On olemassa paljon erilaisia sertifiointi- ja raportointimalleja, joita hyödyntämällä voidaan kehittää kiinteistöjen vastuullisuutta. Yksi suosituimmista kiinteistöportfolioiden vastuullisuuden arviointityökaluista on GRESB-työkalu, jossa kiinteistöportfolio saa tähtiluokituksen perustuen portfolion vastuullisuuden tasoon ympäristöasioissa, sosiaalisessa vastuussa sekä hyvissä hallintotavoissa. Työkalun avulla kiinteistöportfoliot voivat vertailla vastuullisuuden tasoa kilpailijoihinsa nähden ja tunnistaa omia kehityskohteitaan, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä sekä levittää ympäristöasioiden ymmärrystä tavallisille kuluttajille sekä eri sidosryhmille. Sertifikaatit ovat myös tapa osoittaa muille, että kestävä kehitys on osa jokaisen vastuullisen kiinteistön perustoimintaa.
Nyt kannustetaan rohkeisiin tekoihin!
Jotta tulevaisuuden kiinteistöt olisivat kestävän kehityksen mukaisia, kannustetaan kaikkia sidosryhmiä rohkeisiin ratkaisuihin ja jakamaan hyvät toimintatavat muiden kanssa. Hukkalämmön talteenotto, tehokas eristys, maalämpöpumput sekä aurinkopaneelit ovat jo tuttuja edistysaskeleita, mutta kokeilut mm. sähköenergiaa tuottavien lattialaattojen käytöstä julkisissa tiloissa sekä teollisuuden sivuvirtoja hyödyntävän geopolymeeribetorin käyttö rakennusmateriaalina ovat vain esimerkkejä innovatiivisista tavoista keventää kiinteistöjen hiilijalanjälkeä.
Kestävän kehityksen edistäminen ei aina kuitenkaan vaadi isoja investointeja, vaan jokainen pienikin parannus on askel oikeaan suuntaan. Tehostamalla kierrättämistä ja lisäämällä esimerkiksi kasvihuoneita kiinteistöjen asukkaiden käyttöön, viestitään ympäristöasioiden tärkeydestä, jolloin yhden ihmisen ympäristövaikutukset pääsevät paremmin esille. Tärkeintä kestävän kehityksen edistämisessä on kuitenkin yhteistyö eri toimijoiden välillä ja kannustaa jokaiseen pieneenkin ympäristötekoon.
Anu Talasranta
Bachelor of International Business Administration
Kirjoittaja on toiminut Rambollissa projektiassistenttina yli seitsemän vuoden ajan vesi-, rakennus- ja ympäristö & terveys -yksiköiden projekteissa. Talasranta opiskelee parhaillaan Sustainable Solutions -insinööriksi ympäristötekniikan alalle kiinnostuttuaan ilmastonmuutoksesta ja sen hidastamisesta. Hän aikoo valmistua vuonna 2023.